KD Naisten säännöt

KD Naisten säännöt
I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
1§ Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Naiset ry, Finlands Kristdemokratiska (KD) Kvinnor rf.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue Suomi.
Yhdistys toimii valtakunnallisena naisjärjestönä ja se kuuluu valtakunnallisena erityisjärjestönä Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p:seen, jota näissä säännöissä nimitetään puolueeksi.

2§ Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on:
2.1 vaikuttaa maamme kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi ja yhteiskuntamme rakentamiseksi Jumalan sanaan pohjautuen
2.2 vahvistaa kristillisiä arvoja kunnioittavien naisten yhteiskunnallista vastuuntuntoa ja poliittista yhteistyötä.

3§ Toiminta
Tarkoituksena on:
3.1 tehdä poliittista ja sivistyksellistä valistustoimintaa sekä opinto- ja koulutustoimintaa
3.2 tehdä aatteellista ohjelmatyötä
3.3 toimia yhteistyössä puolueen, sen jäsenten ja jäsenjärjestöjen kanssa
3.4 järjestää kokouksia ja koulutus-, puhe-, juhla- sekä muita tilaisuuksia
3.5 harjoittaa julkaisutoimintaa
3.6 toimia yhdyssiteenä Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p:n naispiirien välillä.
Yhdistys on oikeutettu omistamaan irtainta ja kiinteää omaisuutta, vastaanottamaan avustuksia, testamentteja ja lahjoituksia, sekä toimintansa tukemiseksi toimeenpanemaan arpajaisia ja varainkeräyksiä. Toimintaansa varten yhdistys tarvittaessa hankkii asianomaisen luvan.
Yhdistyksen toiminta ei saa olla ristiriidassa puolueen sääntöjen ja päätösten kanssa.

II JÄSENET
4§ Varsinaiset jäsenet
Varsinaisina jäseninä ovat rekisteröidyt naispiirit.  Jäseneksi voidaan ottaa sellainen Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p:n naispiiri, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Jäsenhakemus on toimitettava kirjallisena liittohallitukselle, joka hyväksyy ko. naispiirin säännöt.

5§ Kunniapuheenjohtaja ja -jäsenet
Kunniapuheenjohtajaksi liittokokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen puheenjohtajan. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.
Kunniajäseneksi liittokokous voi kutsua liiton toiminnassa ansioituneen naispiirin jäsenen.
Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät suorita jäsenmaksua.

6§ Jäsenmaksu
Kunkin varsinaisen jäsenen on suoritettava jäsenmaksu yhdistykselle. Jäsenmaksun suuruuden, tilitystavan ja -ajan määrää sääntömääräinen liittokokous.

7§ Jäsenen eroaminen ja jäsenyydestä erottaminen
Liittokokous voi erottaa jäsenen, jonka toiminta on yhdistyksen vastaista.
Jos jäsen päättää erota yhdistyksestä, sen on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Se voi myös antaa edustajansa välityksellä eroilmoituksen liittokokouspöytäkirjaan.

III  HALLINTO
8§ Yhdistyksen hallinto
Ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovalta on liittohallituksella, joka asettaa työvaliokunnan. Päivittäisiä tehtäviä hoitaa yhdistyksen toiminnanjohtaja.

9§ Sääntömääräinen liittokokous ja sen koollekutsuminen
Sääntömääräinen liittokokous pidetään joka vuosi lokakuun loppuun mennessä. Liittokokouksen ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenille kirjeitse tai julkaistaan puolueen jäsenlehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

10§ Ylimääräinen liittokokous ja sen koollekutsuminen
Ylimääräinen liittokokous on pidettävä, kun
10.1 liittokokous niin määrää
10.2 liittohallitus katsoo sen välttämättömäksi
10.3 vähintään kolme jäsentä tai 1/5 äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityistä asiaa varten kokouksensa päätöksellä kirjallisesti pyytää.
Liittohallitus on velvollinen kutsumaan ylimääräisen liittokokouksen koolle sääntöjen 9 §:n määräämällä tavalla.
10.4 liittokokouksen määräämänä ajankohtana
10.5 viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liittokokousta on asianmukaisesti pyydetty.

11§ Liittokokousedustajat
Asianmukaisesti jäsenmaksunsa maksaneilla varsinaisilla jäsenillä on oikeus lähettää liittokokoukseen äänivaltaisia edustajia seuraavasti:
Jokainen naispiiri lähettää kolme edustajaa ja lisäksi yhden edustajan jokaista alkavaa viittäkymmentä henkilöjäsentä kohden, kuitenkin niin, että edustajien yhteismäärä on korkeitaan kymmenen.
Naispiirit valitsevat edustajansa vuosikokouksessaan. Liittokokousedustajille valitaan yhtä monta varaedustajaa.
Liittokokouksessa on läsnäolo- puhe- ja aloiteoikeus seuraavilla: liittohallituksen jäsenillä, puolueen kansanedustajilla ja yhdistyksen esittelevillä toimihenkilöillä sekä kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä.
Liittokokous voi myöntää jäsenyhdistyksen henkilöjäsenelle oikeuden olla läsnä liittokokouksessa sekä erityisestä syystä myös puheoikeuden.
Kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta.

12§ Sääntömääräisen liittokokouksen asiat
Sääntömääräisessä liittokokouksessa:
12.1 valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
12.2 todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
12.3 vahvistetaan kokouksen työjärjestys
12.4 asetetaan tarpeelliset toimikunnat tai siirretään niiden valinta liittohallituksen tehtäväksi
12.5 esitetään liittohallituksen toimintakertomus yhdistyksen edelliseltä toimikaudelta ja päätetään siitä
12.6 esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
12.7 päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
12.8 päätetään liittohallituksen jäsenmäärä
12.9 valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen ensimmäinen, toinen ja kolmas puheenjohtaja. I:stä kutsutaan puheenjohtajaksi, II ja III:tta varapuheenjohtajiksi. Puheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan valita enintään neljäksi kaudeksi peräkkäin.
12.10 valitaan liittohallituksen muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle
12.11 valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa. Molemmat voivat olla tilintarkastusyhteisöjä.
12.12 päätetään jäsenmaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi
12.13 päätetään liittohallituksen jäsenten sekä muihin toimikuntiin ja kokouksiin valittujen edustajien sekä tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista
12.14 käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
12.15 valitaan yhdistyksen puoluekokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa kaksivuotiskaudeksi sekä ehdokkaat puolueen luottamuselimiin puolueen sääntöjen mukaisesti
12.16 esitetään poliittinen tilannekatsaus
12.17 käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

13§ Ylimääräinen liittokokous
Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

14§ Liittokokouksen työjärjestys
Liittokokous voi ottaa kokouskutsussa mainitsemattoman asian päätettäväksi kiireellisenä, mikäli 5/6 (viisi kuudesosaa) liittokokouksessa saapuvilla olevista kokousedustajista sitä haluaa ottaen huomioon yhdistyslain 23 §.

15§ Liittohallitus
Liittohallitukseen kuuluu ensimmäinen, toinen ja kolmas puheenjohtaja sekä jokaista naispiiriä kohden yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen omasta naispiiristä.
Naispiirit valitsevat liittohallituksen jäsenen sekä henkilökohtaisen varajäsenen omassa vuosikokouksessaan. Liittohallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan kaksivuotiskaudeksi.
Liittohallituksen toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

16§ Liittohallituksen kokoontuminen
Liittohallitus kokoontuu I puheenjohtajan estyneenä ollessa toisen tai kolmannen puheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on hallituksen jäsenistä puolet ja näistä vähintään yksi on puheenjohtaja.

17§ Liittohallituksen tehtävät
Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:
17.1 valita vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan työvaliokuntaan kalenterivuodeksi kolmen puheenjohtajan lisäksi 1-2 jäsentä liittohallituksen ohjeiden mukaista juoksevien asioiden hoitamista varten
17.2 johtaa yhdistyksen toimintaa liittokokouksen päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi
17.3 kutsua liittokokous koolle ja valmistella kokouksen käsiteltäviksi tulevat asiat: esittää yhdistyksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio sekä laatia toimintakertomus ja tilinpäätös
17.4 huolehtia yhdistyksen varainhankinnasta ja vastata varojen ja omaisuuden hoidosta talousarvion antamien ohjeiden mukaisesti
17.5 ottaa yhdistykselle toiminnanjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä sopia heidän tehtävistään ja heille maksettavista korvauksista
17.6 hyväksyä uudet jäsenet
17.7 tarkistaa ja hyväksyä jäsenten säännöt ja sääntöjen muutokset
17.8 antaa jäsenille toiminta-apua ja ohjeita
17.9 hoitaa muut yhdistyksen toimintaan kuuluvat tehtävät

18§ Työvaliokunta
Työvaliokuntaan kuuluvat yhdistyksen puheenjohtajat ja 1-2 muuta liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työvaliokunnan toimikausi on kalenterivuosi. Työvaliokunta valmistelee liittohallitukselle tehtävät ehdotukset sekä hoitaa liittohallituksen sille antamia tehtäviä ja juoksevia asioita.

IV LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT
19§ Puheenjohtajat
Liittohallituksen puheenjohtajien tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa yhdessä liittohallituksen kanssa ja valvoa, että yhdistystä hoidetaan sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittohallituksen päätösten mukaisesti.
Puheenjohtajien tehtävänä on yhdistyksen strategian luominen ja politiikan suuntaviivojen kehittäminen.

20§ Toiminnanjohtaja
Toiminnanjohtajan tehtävä on yhdessä puheenjohtajien kanssa ohjata yhdistyksen toimintaa, toimia liittohallituksen sihteerinä, hoitaa yhdistyksen asioita liittohallituksen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti.

21§ Tilintarkastajat
Yhdistyksen hallintoa ja varainhoitoa tarkastavat vuosittain tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Liittohallituksen valmistelema tilinpäätös sekä toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle hyvissä ajoin ennen liittokokousta. Tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen liittokokousta.

V MUITA SÄÄNNÖKSIÄ
22§ Yhdistyksen toimi- ja tilikausi
Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

23§ Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat ensimmäinen, toinen ja kolmas puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä.

24§ Oikeudellinen kantaminen ja vastaaminen
Yhdistyksen puolesta kantaa ja vastaa oikeudellisesti liittohallitus tai sen valtuuttama henkilö

VI SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

25§ Sääntöjen muuttaminen
Sääntöjen muuttaminen voidaan ottaa päätettäväksi liittokokouksessa, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa, ja päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä sekä jos asia on käsitelty liittohallituksessa. Sääntöjen muutokselle on hankittava lisäksi puoluehallituksen hyväksyminen.
Sääntöjen muutosehdotuksen voi tehdä liittohallitus tai jäsen, jonka tulee toimittaa kokouksensa päätöksen mukainen kirjallinen esitys liittohallitukselle vähintään kolme kuukautta ennen liittokokousta.

26§ Yhdistyksen purkaminen
Purkamispäätös on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa aikaisintaan kahden (2) kuukauden kuluttua pidettävässä sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa on sen jäljelle jääneet varat luovutettava Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p:lle naisten puoluetyön tukemiseksi.

27§ Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät
***

Hyväksytty ylimääräisessä liittokokouksessa 14.11.1998 Helsingissä.
Hyväksytty puoluehallituksessa 23.1.1999
Säännöt merkitty yhdistysrekisteriin 7.9.1999
Muutokset hyväksytty liittokokouksessa 27.10.2001
Muutokset hyväksytty yhdistysrekisterissä 21.12.2001
Muutokset hyväksytty puoluehallituksessa 2.2.2002
Muutos hyväksytty puoluehallituksessa 27.1.2007
Muutos hyväksytty yhdistysrekisterissä 30.11.2007
Muutokset hyväksytty puoluehallituksessa 11.3.2012
Muutokset hyväksytty yhdistysrekisterissä 9.9.2012
Muutokset hyväksytty liittokokouksessa 15.9.2012
Muutokset hyväksytty liittokokouksessa 7.10.2016
Muutos hyväksytty puoluehallituksessa 28.1.2017
Muutos hyväksytty yhdistysrekisterissä 20.6.2017